torstai 14. marraskuuta 2013

Vuoden viimeisessä tiedekahvilassa 10.12. puhutaan vanhojen miesten mieheyden kokemuksista

Tutkijatohtori FT Karoliina Ojanen esittelee tiedekahvilassa meneillä olevaa etnografista tutkimustaan miesten vanhenemisen kokemuksista. Kahvilassa pohditaan mm. sitä, kuinka avuntarve vaikuttaa mieheyden rakentumiseen. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Ajankohtaista sivulla.

Tervetuloa!

torstai 7. marraskuuta 2013

Hyvinvoinnista ja elämänkulusta virisi keskustelua tiedekahvilassa

Lahden tiedekahvilassa keskustelimme hyvinvoinnin erilaisista sisällöistä, siitä mitä pidetään itselleen tärkeänä, sekä elämänpolun nivel-, solmu- tai kiisikohdista. Kuka hyvinvoinnin määrittelee, ja mitä määritelmästä seuraa? Entä olisiko elämässä löydettävissä tapahtumia tai tapahtumakulkuja, joilla voisi ennustaa tyytyväisyyttä tai hyvinvointia myöhemmin elämässä?

Ikihyvä –aineisto suo mahdollisuuden tutkia asiaa. Lähdimme liikkeelle siitä, että ihmiset itse voivat parhaiten kertoa mikä heille on tärkeää. Lähes kaikki vastaajat pitivät terveyttä, fyysistä kuntoa (tai toimintakykyä) ja suhteita perheenjäseniin tärkeinä, ja nämä pysyivät tärkeinä iän karttuessa. Lisäksi merkityksellistä omalle hyvinvoinnille oli sekä ”mahdollisuus asua paikassa jossa tuntee olevansa kotonaan” että liikkuminen luonnossa. Toisaalta osan hyvinvoinnille mm. uskonnollisuus, järjestötoiminta ja vapaaehtoistyö oli erittäin merkityksellistä. Taloudellinen toimeentulo nousi myös esiin, mutta tärkeämpää olivat asumiseen ja elinympäristöön, terveyteen sekä läheisiin ihmissuhteisiin liittyvät seikat.

Elämänpolku on ketju, jossa tapahtumat seuraavat toistaan. Päätöksillä ja sattumilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia hyvinvoinnin eri osa-alueille. Kausaalisuudella voi myös olla kesto. Osa käänteistä vaikuttaa elämän polulla vain hetken. Mutta toisilla voi olla koko elämän mittainen vaikutus; lasten saanti, ensimmäinen työpaikka, sota tai elinpiirin ihmissuhteiden muutos voivat muokata mahdollisuuksia ja elämää pitkäksi aikaa. Suurin vaikutus hyvinvointiin näyttäisi olevan viime vuosien tapahtumilla, pysyvyydellä tai yllättävillä käänteillä sosiaalisissa piireissä. Omat mahdollisuudet ja pystyvyys vaikuttaa elämänsä asioihin (tai itsemääräämisoikeus) ovat avaimia hyvinvointiin.

Keskustelimme miksi nykypäivän 80v ylittäneet olivat arvioineet eri osa-alueet vähemmän tärkeiksi hyvinvoinnilleen, kuin nuoremmat? Onko kyse siitä, että elämän on opettanut, ja asioiden tärkeysjärjestys on kirkastunut. Vai onko kyse siitä, että he muistavat oman lapsuutensa vanhainkodit, tai että omaa tilanne ei kokonaisuudessaan ole niin tärkeää verrattuna vaikkapa läheisten tai lasten ja lastenlasten oloihin? Asiaa voisi selittää myös kulttuurisella ja historiallisella ajankuvalla (syntymäkohortti, yhteiskunnalliset tapahtumat, naisten asema, jne).

Eläkeajan yhteisöllisyys tuli esiin useassa kohdassa: eläköityminen kun on suuresti elinpiiriä koskettava asia. Suurien muutosten sekä nykypäivän tietovirran ja palvelutarjonnan keskellä oli ikäihmisten kanssa työtä tekevillä usein noussut esiin turvattomuuden kokemus. Esimerkiksi henkilö joka hakee ateriapalvelua voi kaivatakin turvallisuutta, tai verenpainemittaukseen saatetaan saapua vain keskustelemaan toisen ihmisen kanssa. Toisaalta onko tilanne sama nuorilla: heillekin tempoileva nykyelämä voi aiheuttaa herkemmin epävarmuutta ja turvattomuutta. Tällöin turvaa saatetaan hakea muualta, kun elämä ei ole niin ennustettavaa ja tasaista. Syklisyydestä, yllättävyydestä ja jatkuvasta valintojen tekemisestä tulee näin normatiivista. Elämänhallinta nouseekin yhä enemmän esille – lapsuudesta vanhuuteen saakka. Hallinta liittyy tällöin oletettavasti sen hetken luottamuksen kokemukseen, koska tulevasta ei tiedä.

Suurkiitos kaikille kahvittelijoille ja keskusteluun osallistuneille! Tervetuloa joulukuussa sitten tiedekahvilaan kuulemaan ja pohtimaan asioita miehistä.

Elämänkulun tapahtumia tutkimme lisää aineiston pohjalta, ja olemmekin aloittamassa yhteisprojektia hyvinvoinnista, eläköitymisestä ja elämänkulusta: päivitämme tutkimustietoa ja ajatuksia ”Elämänkulkua ja tutkimusta” -blogiimme!

maanantai 4. marraskuuta 2013

Päijät-Hämeen LUMA-keskus avattiin 31.10.2013




Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen (PH LUMA) sekä valtakunnallisten LUMA-viikkojen avajaisia vietettiin torstaina 31.10.2013 Oppimiskeskus Fellmanniassa. PH LUMA on yhdestoista keskus osana valtakunnallista Suomen LUMA-keskusten verkostoa. LUMA-toiminnan tavoitteena on taata Suomen matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osamisen korkea taso ja osaajien riittävä määrä. Toiminnalla innostetaan lapsia ja nuoria LUMA-aineiden opiskeluun sekä tuetaan opettajien työtä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yleisesti tietoisuutta LUMA-aineiden merkityksestä yksilöiden, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnille.

Avajaisissa puhunut kansallisen LUMA-neuvottelukunnan puheenjohtaja ja tulevan LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela painotti puheessaan opettajien merkitystä. LUMA-toiminnassa pyritään yhdistämään yliopistollinen tieto opettajien työhön kouluissa ja aikaansaamaan aktiivisia reaktioita. Lahden kaupungin tervehdyksen esittänyt Lahden lukiojohtaja Heikki Turunen korosti toiminnan tuottaman oppimisen ja oivaltamisen ilon merkitystä.

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko Lampiselkä nosti omassa puheenvuorossaan esille luma-aineiden opettamisen haasteen. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksenkin keskeisenä tavoitteena on vastata tähän haasteeseen mm. tarjoamalla opettajille työkaluja opetuksen tueksi sekä tukemalla laaja-alaista verkottumista eri toimijaryhmien ja yliopisto-koulut-yrityskentän välillä.

Opettajien edustajana avajaisissa puhunut Hollolan lukion lehtori Eila Hämäläinen kertoi opettajien odotuksista ja toiveista LUMA-keskukselle. Opettajat toivovat yleisesti tiedon lisäämistä, nuorille tietoa luma-aineiden opiskelusta, jotta innostus luonnontieteisiin säilyisi, ja opettajille täydennyskoulutusta. Konkreettisina toimintaehdotuksina hän esitti mm. laitevuokrauksia, kummiluokka- ja LUMA-yhdysopettajatoimintaa, apua projektien koordinointiin ja erilaisten kilpailujen, leirien ja kansainvälisen yhteistoiminnan organisointiin.

Päijät-Hämeen LUMA-keskus organisoidaan Lahden Yliopistokampuksen yhteyteen ja käynnistysvaihe rahoitetaan EU-rahoituksella. Keskuksen koordinoinnista vastaa Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, mutta toiminta on käytännössä yhteistyötä verkostossa, joka ylittää organisaatio- ja oppilaitosrajat. Yliopistoille LUMA-toiminta tarjoaa erinomaisen väylän toimia yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja välittää tietoa molempiin suuntiin.

Tarkempaa tietoa Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta löytyy keskuksen verkkosivuilta, jotka löytyvät oheisen linkin kautta.

Tunnelmia avajaisjuhlista 31.10.2013:


Professori Maija Aksela


LUMA-toiminnan esittelyä avajaisten yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä


Kariston koulun oppilaat esittivät avajaisissa Vesihiisi-räpin


Kuvat Antti Sihlman
Teksti Anne Antila, Lahden Yliopistokampus ja Kirsi Lindqvist, HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia