Tämä on Helsingin yliopiston Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmeniassa käynnissä olevan Innovaatioita toiminnan rajapinnoilta - tiedon sekä osaamisen tuottamisen ja välittämisen foorumit Päijät-Hämeessä -osaprojektin sivusto.
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Tutkimus ja arki kohtasivat hankkeen päätösseminaarissa 27.5.2014
Yhteishankkeen päätösseminaaria vietettiin tiistaina 27.5.2014 Wanhassa Walimossa. Seminaarissa keskusteltiin mm. siitä, mitä hyötyä yliopistotutkimuksesta on yritysten ja organisaatioiden arjessa ja miten voidaan tukea tiedon siirtymistä väitöskirjasta ja tieteellisestä artikkelista käytännön toimintaan?
Tutkimus ja arki kohtaavat -toritapahtuma oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston rinnakkaishankkeiden päätösseminaari. Seminaarissa esiteltiin videoin, valokuvin, tekstein ja piirroksin hankkeiden toimintaa ja tuloksia. Torin annista ja tunnelmasta oli nautimassa 59 osallistujaa.
Innovaatioita toiminnan rajapinnoilta - tiedon sekä osaamisen tuottamisen ja välittämisen foorumit Päijät-Hämeessä -hanke päättyy 30.6.2014, mutta monenlaista toimintaa ja ideoita jää elämään hankkeen jälkeen....
Kuvat: Päivi Kuosmanen
maanantai 28. huhtikuuta 2014
Virtuaaliympäristöt opetuksessa -tilaisuus 8.5.2014
Päijät-Hämeen LUMA -keskus järjestää 8.5.2014 klo 15-17.30 yhteistyötilaisuuden, jossa esitellään erilaisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen luma-aineissa. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille luma-aineiden opettajille ja näiden teemojen kanssa työskenteleville. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake Ajankohtaista sivulla.
Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa mukaan!
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Luonnon hyvinvointivaikutukset esillä matkailututkijoiden symposiumissa
Suomen matkailututkimuksen seura
juhlisti maaliskuussa kymmenvuotista taivaltaan m/s Silja Serenadella.
Yhdeksännessä Matkailu- ja vapaa-ajantutkimuksen symposiumissa oli mukana 25
osallistujaa eri yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja muista alan
tutkimusta tekevistä tai hyödyntävistä organisaatioista. Kahden päivän aikana
kuultiin 15 esitystä, jotka käsittelivät muun muassa matkailun taloudellisia
vaikutuksia, paikallisväestön suhtautumista matkailun kehittämiseen ja
palvelumuotoilun käyttöä matkailuyrityksen asiakastiedon lisääjänä.
Keynote-esityksessään professori
Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitoksesta tarkasteli sitä, miten tietoa luonnon
terveys- ja hyvinvointivaikutuksista voidaan hyödyntää matkailussa. Luonnon vaikutukset
terveyteen ja hyvinvointiin ovat monen tekijän summa. Ensinnäkin luontoalueet
houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä (ja psyykkistä)
terveyttä. Luontoympäristö parantaa mielialaa ja palauttaa stressistä. Lisäksi
laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua. Luonnossa
ihmisillä on mahdollisuus sekä sosiaalisen kanssakäymiseen että yksinoloon.
Tutkimusten perusteella selvä vaikutus hyvinvointiin saadaan, kun
lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 tuntia kuukaudessa tai kun
kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2–3 kertaa
kuukaudessa. Jo lyhytaikaisilla vierailuilla on havaittu olevan myönteisiä
vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin.
Viime vuosina Suomeen on
rakennettu ensimmäiset terveysluontopolut, joissa on metsän ja ympäristön
kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- ja informaatiotauluja. Tyrväinen
kertoi myös esimerkkejä Japanista, jossa on kehitetty metsäterapiaa ja sertifioitu
terveysmetsiä. Kaupungistumisen arvioidaan lisäävän luontomatkailun kysyntää. Matkailutuotteiden
osia voivat olla luonnossa liikkuminen (aktiviteetit), oleskelu ja stressistä
palautuminen, luonnonläheinen majoitus, terveellinen lähiruoka, sauna ja
luonnonkosmetiikka sekä terveyspalvelut. Luonnon merkityksen hyvinvoinnin
lähteenä nosti esille myös lehtori Susanna Saari Turun ammattikorkeakoulusta. WelDest-hyvinvointi-
ja terveysmatkailututkimushankkeen tulosten perusteella viihtyisä luonnonympäristö
on tärkeä tekijä hyvinvointi- ja terveysmatkailijan kohdevalinnassa.
Jatkoin teeman käsittelyä
omassa esityksessäni, jossa tarkastelin 1990-luvulla syntyneiden nuorten eli
ns. Y-sukupolven luonnossa virkistäytymistä ja luontosuhdetta. Lahden seudulla
asuville 15–21-vuotiaille nuorille tehdyn tutkimuksen perusteella luonto on
tärkeä osa elämää valtaosalle nuoria. Luonto lisää nuorten hyvinvointia; se
muun muassa rentouttaa, rauhoittaa ja mahdollistaa arjesta irtautumisen.
Tulevaisuudessa saattaa olla entistä enemmän kysyntää luontomatkailun
ohjelmapalveluille. Opastusta ja ohjausta kaivataan, jos luonnossa liikkuminen
ei ole osa kaupunkilaisnuorten jokapäiväistä arkea. Osan mielestä kaupungeissa
ei ole oikeaa luontoa, joten luonnon perässä ollaan todennäköisesti valmiita
myös matkustamaan. Tulevaisuuden ennakoiminen on kuitenkin haasteellista, sillä
luonnossa virkistäytyminen on sidoksissa ikään ja elämänvaiheeseen: vaikkapa
marjastus ja sienestys saattavat alkaa kiinnostaa nuoria myöhemmässä elämänvaiheessa.
Tekstin kirjoittaja: tutkijatohtori Riikka Puhakka
Tekstin kirjoittaja: tutkijatohtori Riikka Puhakka
torstai 20. maaliskuuta 2014
Eettisyydestä gerontologisessa sosiaalityössä ja vanhustenhoidossa
XVI sosiaalityön tutkimuksen päivät järjestettiin Itä-Suomen
yliopistolla, Kuopion kampuksella 13.-14.2.2014. Päivien teemana oli
"Eettisyys ihmistyössä". Eettisyyttä käsiteltiin päivillä sosiaalityötä
ja yhteiskuntaa laajasti läpäisevänä teemana.
Päivillä kokoontui työryhmiä, joissa tarkasteltiin eettisiä
kysymyksiä esimerkiksi eri tutkimusteemojen tai yhteiskunnan ilmiöiden kautta. Ryhmää gerontologinen sosiaalityö ja vanhustenhoidon eettiset kysymykset, vetivät professori Marjaana Seppänen
ja professori (emer.) Jyrki Jyrkämä. Ryhmässä oli esityksiä vanhusten hoidon
ajankohtaisista, ennen kaikkea eettisistä kysymyksistä mutta myös
gerontologisen sosiaalityön kehittämisestä ja suuntaamisesta. Gerontologiseen
sosiaalityöhön liittyvät workshopit eivät yleensä ole olleet mikään yleisömenestys
ja paljon on meitä samoja tutkijoita niissä pyörinyt. Tähän workshopiin tuli
kuitenkin niin paljon esityksiä että se sai lisäaikaa iltapäivään! Niin esittäjissä kuin yleisössäkin näkyi
uusia naamoja!
Vanhusten arjen, hoidon ja muiden kipupisteiden esiin nostaminen
on yksi gerontologisen sosiaalityön tärkeistä tehtävistä. Tutkimuksen päiviltä
ja viimeaikaisista kirjoituksista vanhojen ihmisten kohtaamisesta kodin
arjessa, kuntoutuksessa ja laitoshoidossa ovat nostaneet mieleeni paljon
ajatuksia. Professori (emeritus) Pauli Niemelän hieno luento Ihmisarvo ja
sosiaalityö nosti esille kasvojen säilyttämisen: asiakkaan oikeuden tulla
kuulluksi omana itsenään, kunnioittavasti.
Esimerkiksi Karoliina Ojasen käynnissä olevassa tutkimuksessa vanhoista
miehistä laitoshoidossa on tullut esille julmia, piittaamattomia tilanteita,
joissa miehiä on jätetty huomioimatta, hoitamatta ja heitä on nöyryytetty.
Dosentti Gustaf Molander on juuri julkaissut kirjan: Hoidanko oikein? Eettinen
kuormitus hoito- ja hoivatyössä. Kirjaa varten hän itse työskenteli erilaisissa
kunnallisissa ja yksityisissä vanhusten hoitoyksiköissä lähihoitajien
apulaisena (HBL 4.3.2014 s.20).
Psykohistorioitsija Juha Siltala on jo vuonna 2007
ilmestyneessä” Työelämän hyvinvoinnin lyhyessä historiassa esittänyt teräviä
analyysejä jotka ovat yhä ajankohtaisia. Hän kirjoittaa kehittämisestä ylhäältä
alaspäin (s.486). Siinä työelämän kehittäminen nähdään erillisinä projekteina,
seuranta- ja arviointijärjestelminä jotka johto ylhäältä lanseeraa ”muutosvastarintaan
jämähtäneen suoritusportaan” työn kehittämiseksi.
Käytännön hoitotyötä tekevät joutuvat priorisoimaan ja
vähentämään työtehtäviä jotka he kokevat tärkeiksi. Tämä aiheuttaa ahdistusta,
huonoa omaatuntoa ja kritiikin pelkoa. Toivotaan esimiesten ottavan kantaa
siihen mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Vastuuta käytännön yksittäisistä
tilanteista eivät esimiehet voi ottaa ja pallo heitetään takaisin käytännön
työn tekijöille. Vanhojen ihmisten hoito on usein hoidettavien huonon muistin
ja kunnon sekä päivittäin hoitoon liittyvien päätösten teon vuoksi myös
eettisesti hyvin kuormittavaa (HBL 4.3.2014).
Lähihoitajan tutkinto on sosiaalialan alin perustutkinto. Juuri
lähihoitajat työskentelevät lähimpänä vanhoja ihmisiä. Sosionomit (yh) ja
sosiaalityöntekijät työskentelevät ”rajapinnoilla”. Professori Sari Rissanen
kokosi tutkimuspäivien antia ja nosti esille muun muassa asiakkaiden suojelemisen
sekä sosiaalityön toimijuuden yksilön ja rakenteen välisessä puristuksessa. Me
yhdessä tätä työtä teemme. Lähihoitajien työskentelyä vanhojen ihmisten kanssa
on tutkittu ja parhaillaan tutkitaan myös sosiaalityössä. Olisi suotavaa että
jatkossa tulisi myös enemmän tutkimusta gerontologisesta sosiaalityöstä, niin
eettisestä, kuin muustakin näkökulmasta. Jaksan uskoa siihen että tutkimukset
tukevat myös käytännön työn kehittämistä ja vahvistamista. Kehittämistyötä meillä kyllä riittää! Tämä
vaatii meidän kaikkien, niin vanhojen ihmisten itsensä, omaisten, ”kiinni
vanhojen ihmisten iholla” työskentelevien, kuin meidän etäämmältä asiaa
katsovien yhteistyötä.
Olen kiitollinen tästä vuoden mahdollisuudesta tutkia
gerontologista sosiaalityötä ja siirryn iloisin mielin monen vuoden tauon
jälkeen käytännön gerontologiseen sosiaalityöhön.
Lähteet:
Häkälä, Niina (toim.) Eettisyys ihmistyössä.
Abstraktikirja XVI Sosiaalityön tutkimuksen päiviltä (http://www.uef.fi/fi/yhteiskuntatieteet/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat)
Ojanen, Karoliina Autettavasti mies? Miesten kokemuksia
auttamisesta laitoshoidossa. Esitys Lahden tiedepäivillä 2013
Ranninen, Tua
Att bemöta en äldre människa på
bästa sätt (HBL 4.3.2014.s20)Gustaf Molanderin haastattelu liittyen hänen
kirjaansa: Hoidanko oikein? Eettinen kuormitus hoito-ja hoivatyössä
Siltala, Juha Työelämän huonontumisen lyhyt
historia 2007, Otava: Keuruu.
Tämän blogitekstin kirjoittaja on Ylva Krokfors, VTL,
Tutkijapraktikumissa työskentelevä tohtorikoulutettava
torstai 20. helmikuuta 2014
Rajapinta-hanke jatkuu 30.6.2014 saakka
Innovaatioita toiminnan rajapinnoilta -hanke jatkuu kevätkauden 2014. Kevään kuluessa keskitytään erityisesti Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen toiminnan käynistämiseen yhteistyössä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja alueen toimijoiden kanssa. Tutkijapraktikumissa tehdään luontosuhteeseen ja sosiaalityöhön liittyvää tutkimusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)