Keynote-esityksessään professori
Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitoksesta tarkasteli sitä, miten tietoa luonnon
terveys- ja hyvinvointivaikutuksista voidaan hyödyntää matkailussa. Luonnon vaikutukset
terveyteen ja hyvinvointiin ovat monen tekijän summa. Ensinnäkin luontoalueet
houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä (ja psyykkistä)
terveyttä. Luontoympäristö parantaa mielialaa ja palauttaa stressistä. Lisäksi
laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua. Luonnossa
ihmisillä on mahdollisuus sekä sosiaalisen kanssakäymiseen että yksinoloon.
Tutkimusten perusteella selvä vaikutus hyvinvointiin saadaan, kun
lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 tuntia kuukaudessa tai kun
kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2–3 kertaa
kuukaudessa. Jo lyhytaikaisilla vierailuilla on havaittu olevan myönteisiä
vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin.
Viime vuosina Suomeen on
rakennettu ensimmäiset terveysluontopolut, joissa on metsän ja ympäristön
kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- ja informaatiotauluja. Tyrväinen
kertoi myös esimerkkejä Japanista, jossa on kehitetty metsäterapiaa ja sertifioitu
terveysmetsiä. Kaupungistumisen arvioidaan lisäävän luontomatkailun kysyntää. Matkailutuotteiden
osia voivat olla luonnossa liikkuminen (aktiviteetit), oleskelu ja stressistä
palautuminen, luonnonläheinen majoitus, terveellinen lähiruoka, sauna ja
luonnonkosmetiikka sekä terveyspalvelut. Luonnon merkityksen hyvinvoinnin
lähteenä nosti esille myös lehtori Susanna Saari Turun ammattikorkeakoulusta. WelDest-hyvinvointi-
ja terveysmatkailututkimushankkeen tulosten perusteella viihtyisä luonnonympäristö
on tärkeä tekijä hyvinvointi- ja terveysmatkailijan kohdevalinnassa.
Jatkoin teeman käsittelyä
omassa esityksessäni, jossa tarkastelin 1990-luvulla syntyneiden nuorten eli
ns. Y-sukupolven luonnossa virkistäytymistä ja luontosuhdetta. Lahden seudulla
asuville 15–21-vuotiaille nuorille tehdyn tutkimuksen perusteella luonto on
tärkeä osa elämää valtaosalle nuoria. Luonto lisää nuorten hyvinvointia; se
muun muassa rentouttaa, rauhoittaa ja mahdollistaa arjesta irtautumisen.
Tulevaisuudessa saattaa olla entistä enemmän kysyntää luontomatkailun
ohjelmapalveluille. Opastusta ja ohjausta kaivataan, jos luonnossa liikkuminen
ei ole osa kaupunkilaisnuorten jokapäiväistä arkea. Osan mielestä kaupungeissa
ei ole oikeaa luontoa, joten luonnon perässä ollaan todennäköisesti valmiita
myös matkustamaan. Tulevaisuuden ennakoiminen on kuitenkin haasteellista, sillä
luonnossa virkistäytyminen on sidoksissa ikään ja elämänvaiheeseen: vaikkapa
marjastus ja sienestys saattavat alkaa kiinnostaa nuoria myöhemmässä elämänvaiheessa.
Tekstin kirjoittaja: tutkijatohtori Riikka Puhakka
Tekstin kirjoittaja: tutkijatohtori Riikka Puhakka