Luonnon hyvinvointivaikutukset esillä matkailututkijoiden symposiumissa

Suomen matkailututkimuksen seura juhlisti maaliskuussa kymmenvuotista taivaltaan m/s Silja Serenadella. Yhdeksännessä Matkailu- ja vapaa-ajantutkimuksen symposiumissa oli mukana 25 osallistujaa eri yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja muista alan tutkimusta tekevistä tai hyödyntävistä organisaatioista. Kahden päivän aikana kuultiin 15 esitystä, jotka käsittelivät muun muassa matkailun taloudellisia vaikutuksia, paikallisväestön suhtautumista matkailun kehittämiseen ja palvelumuotoilun käyttöä matkailuyrityksen asiakastiedon lisääjänä.

 

Keynote-esityksessään professori Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitoksesta tarkasteli sitä, miten tietoa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista voidaan hyödyntää matkailussa. Luonnon vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat monen tekijän summa. Ensinnäkin luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä (ja psyykkistä) terveyttä. Luontoympäristö parantaa mielialaa ja palauttaa stressistä. Lisäksi laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua. Luonnossa ihmisillä on mahdollisuus sekä sosiaalisen kanssakäymiseen että yksinoloon. Tutkimusten perusteella selvä vaikutus hyvinvointiin saadaan, kun lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2–3 kertaa kuukaudessa. Jo lyhytaikaisilla vierailuilla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin.

 

Viime vuosina Suomeen on rakennettu ensimmäiset terveysluontopolut, joissa on metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- ja informaatiotauluja. Tyrväinen kertoi myös esimerkkejä Japanista, jossa on kehitetty metsäterapiaa ja sertifioitu terveysmetsiä. Kaupungistumisen arvioidaan lisäävän luontomatkailun kysyntää. Matkailutuotteiden osia voivat olla luonnossa liikkuminen (aktiviteetit), oleskelu ja stressistä palautuminen, luonnonläheinen majoitus, terveellinen lähiruoka, sauna ja luonnonkosmetiikka sekä terveyspalvelut. Luonnon merkityksen hyvinvoinnin lähteenä nosti esille myös lehtori Susanna Saari Turun ammattikorkeakoulusta. WelDest-hyvinvointi- ja terveysmatkailututkimushankkeen tulosten perusteella viihtyisä luonnonympäristö on tärkeä tekijä hyvinvointi- ja terveysmatkailijan kohdevalinnassa.  

 

Jatkoin teeman käsittelyä omassa esityksessäni, jossa tarkastelin 1990-luvulla syntyneiden nuorten eli ns. Y-sukupolven luonnossa virkistäytymistä ja luontosuhdetta. Lahden seudulla asuville 15–21-vuotiaille nuorille tehdyn tutkimuksen perusteella luonto on tärkeä osa elämää valtaosalle nuoria. Luonto lisää nuorten hyvinvointia; se muun muassa rentouttaa, rauhoittaa ja mahdollistaa arjesta irtautumisen. Tulevaisuudessa saattaa olla entistä enemmän kysyntää luontomatkailun ohjelmapalveluille. Opastusta ja ohjausta kaivataan, jos luonnossa liikkuminen ei ole osa kaupunkilaisnuorten jokapäiväistä arkea. Osan mielestä kaupungeissa ei ole oikeaa luontoa, joten luonnon perässä ollaan todennäköisesti valmiita myös matkustamaan. Tulevaisuuden ennakoiminen on kuitenkin haasteellista, sillä luonnossa virkistäytyminen on sidoksissa ikään ja elämänvaiheeseen: vaikkapa marjastus ja sienestys saattavat alkaa kiinnostaa nuoria myöhemmässä elämänvaiheessa.

Tekstin kirjoittaja: tutkijatohtori Riikka Puhakka